tiistai 15. elokuuta 2017

Poninäyttely Ypäjällä




Heinäkuun viimeisenä lauantaina mieheni ja vanhempi tytöistä olivat Ypäjällä kansallisessa poninäyttelyssä Ikaroksen kanssa.
Ikke on tosiaan dartmoor ja ruuna sellainen, joten periaatteessa sillä ei ole sillä tavalla mitään "arvoa", kuten tammoilla ja oreilla, mutta dartmooreja on Suomessa niin vähän, että ne olivat siellä ikään kuin vetonaulana, joten ruunan rupsukatkin huolittiin mukaan.
Muiden rotujen tilanteesta en tiedä, oliko siellä vain tammat ja orit, mutta dartmooreissa oli muutama ruuna.

Itse olin sen viikonlopun aamua iltaa töissä, joten harmikseni en itse päässyt mukaan ollenkaan.
Samaan kyytiin mieheni ja tyttäreni kanssa lähti naapuri pitäjästä eräs tuttu muutaman tyttönsä kanssa ja Ikaroksen kanssa samassa kopissa matkusti näyttelyyn Colibri, Iken äiti, joka on tämän perheen omistuksessa.
Ypäjä on sen verran kaukana ja näiden ponien arviointivuoro jo aamulla, joten tyypit starttasivat kolmen maissa yöllä liikenteeseen.
Neidillemme tämä reissu oli varmasti ikimuistoinen, monta kertaa hän kävi illan aikana isältänsä varmistamassa, että muistaahan tämä varmasti, ihan varmasti, tulla hänet herättämään.
Aika liikkis.

Itse esiintyminen paikan päällä oli mennyt ihan kohtuullisesti.
Aluksi ponipoika oli ollut kuulemma varsin virtanen, mutta itse esittely oli mennyt ihan mallikkaasti. Hienoja kehuja oli Ikaros saanut, niin rakenteesta kuin liikkeestäkin.
Ravi on ehkä hieman ponnetonta, mutta toisaalta nyt lisääntynyt ratsutus varmasti pikkuhiljaa lisää pikkuisen lihaksistoa ja sitä myöten alkaa kantaa paremmin itseään.
Kovin "pikkupoikamainen" se vielä on, ikää kun on vasta sen kolme vuotta.

Mutta on se järkevä!
Ihan mahdottoman hienosti on alkanut kulkemaan selästä käsin. On mieluummin vähän laiska kuin energinen ratsastaessa. Mutta toimii loistavasti meillä, kun selässä ovat käyneet ja itse ratsastaneet kaikki lapset isommasta pienimpään.
Pienin meni tänään ekaa kertaa ravia ja voin kertoa että silmät loistivat taatusti kilometrin päähän <3
Uskon ja toivon, että tästä pikkuneidistä kuoriutuu vielä varsinainen hevostyttö, on ainakin toistaiseksi niin innostunut noista meidän poneista.
Ja isompi tyttö kyllä myös.
Itsekin ratsastin tänään Ikellä ja kerta kerralta se alkaa sujumaan paremmin. Tänään mun teki kauheasti itse mieli kokeilla laukkaa kun ravi oli niin loistavan tuntuista, mutta maltoin kuitenkin mieleni. Vielä hetken aikaa totutellaan ajatukseen reippaasta eteenpäin menosta ja sitten pikkuhiljaa otetaan laukka mukaan kuvioihin. Siitäpä se sitten lähteekin.

Eilen myös hyppyytettiin sekä Veeraa että Ikarosta, ja molemmat silmin nähden nauttivat hyppäämisestä!
Mieheni teki estekaluston itse ja voin kertoa, että olipahan selvää säästöä. Helposti tonnin saa pulittaa valmiista kalustosta, mutta kun talosta löytyy noin kätevä isäntä niin esteet saatiin muutamalla kympillä. Peukku sille.
Nyt saadaan treeniin vähän vaihtelua hyppelyllä, joka kyllä Ninniäkin aktivoi kivasti. Se oikein syttyy vaikka mennään pelkkiä ravipuomeja.

Tulipahan tekstiä oikein olan takaa, vähän aiheen vierestäkin, mutta tosiaan eka näyttely on nyt käyty ja kotiin tuomisina oli kivojen muistojen lisäksi myös kolme ruusuketta.
Ihana Ikaros <3



torstai 10. elokuuta 2017

Kellarissa











Joku teistä lukijoista joskus toivoi postausta kodarista ja pesuhuoneesta.
Ja hei, en tiiä mistä syystä tämä kellarin esittely on jäänyt vaiheeseen kokonaan, nimittäin kodin kaikki muut nurkat on esitelty kyllä remontin jälkeen.
Kellarista on varmaan satunnaisia kuvia, mutta ei mitään kokonais-systeemiä ollenkaan.
Tässä ei kylläkään ole kellarin aulasta kuvaa, koska siinä sijaitsee mieheni työpiste, joka on kaukana siitä mitä olen ajatellut, joten se odottaa uutta pöytää ja tykötarpeita ennen kuin pääsee tänne blogiin saakka. Keskeneräistä ei näytetä..tiedättehän!

Kellarista siis tosissaan löytyy heti portaiden alapäästä aula, jossa on sekä mieheni työpiste sekä lasten pleikka ja xbox. Ja mun siivouskomero, hahaa.
Oikealle kädelle jää ovi, jonka takana on kylmä varastotila.
Vasemmalle lähtee oviaukko josta mennään kodariin ja siitä taas eteenpäin pesuhuoneeseen ja saunaan. Pienethän nämä tilat ovat, mutta toistaiseksi tosi toimivat! Kaapeista ja laatikoista löytyy niin pyyhkeet kuin liinavaatteetkin ja neljä isoa pyykkikoria (jotka kyllä välillä tuntuvat auttamattoman pieniltä) sekä säilytystilaa ulkokamppeille, joita ei juuri sillä hetkellä tarvita eteisessä, eli tällä hetkellä talvivaatteita.
Pöytätasoa löytyy kaksi pätkää, johon kivasti saa viikattua pyykit, ja jotka vetävät puoleensa muutenkin erinäistä rompetta. Kuviin toki raivattu, tottakai.

Pesuhuone ja sauna ovat mukavan tilavat.
Meidän koko seitsenhenkinen perhe mahtuu heittämällä kerralla saunomaan.
Sauna on ihan paras, tuommoinen musta luola, johon on mitä ihaninta rentoutua saunomaan kun saadaan lapset illalla nukkumaan. Tähtitaivas, musiikkia..zzzzeeenn.

Jospa vielä saisi inspiraation värkätä tuo työpöytänurkkaus salonkikelpoiseksi, niin kaikki kodin nurkat olisivat sitten perfekto. Tai jotain sinnepäin.
Mutta mitä tuota suotta kiirehtimään, aina sitä pitää olla joku rojekti kesken ja joku kolo fiksattavana.
Tulis muuten pian sitä luppoaikaa. Kröhöm.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Ruokaviikko

Itse tykkään tosi paljon lukea blogeissa erilaisia ruokavinkkejä ja ylipäätään mitä ihmiset pistelevät poskeensa.
Niistä monesti inspiroituu itsekin kokeilemaan jotain ihan uutta, tai vain lisäämään ruokalistaan jotain vanhoja tuttuja ruokia mitä ei vain ole tullut tehtyä.

Tässä on meidän perheen iltaruoat siltä viikolta kun sitten sunnuntaina lähdettiin lomalle.
Tai itseasiassa tämä on tiistaista-lauantaihin, maanantain unohdin kuvata ja sunnuntai ja seuraavan viikon maanantai mentiin mättöruualla, joten eipä tullut kuvattua niitäkään.

TIISTAI:


Nakkikastike ja perunamuusi, lisukkeena kukkakaali, parsakaali ja porkkana. Pakasteesta.
Nakkikastike uppoaa meidän lapsiin hyvin.
Se on suorastaan Kakkosen lempiruokaa, jos saa valita.
Tässä hän olikin valmistuksessakin mukana pilkkomalla nakit ja auttamalla kastikkeen teossa.
Poika on tosi innokas keittiössä kaverina. Olenkin antanut hänen tehdä helppoja juttuja, jospa into säilyisi aikuiseksi asti.

KESKIVIIKKO:


Riisipuuro.
Puuroruuat on niin kivan simppeleitä.
Usein meillä syödäänkin kaksi puuroruokaa, jos aamuruokana on ollut kaurapuuro.
Tästä piti muuten tulla alun perin mannapuuro, mutta kappas kummaa mannaryynipussi oli lähes tyhjä kun rupesin tekemään, joten hypättiin sitten lennosta riisipussille.
Lapset syövät mieluummin mannapuuroa, koska riisipuurossa haittaa ne möykyt. Argh.
Tämä ruoka onkin ristitty meillä möykkypuuroksi.

TORSTAI:


Itse olin töissä, ja menikin niin pitkään etten ehtinyt kotiin syömään.
Tai itseasiassa tulin autolla kotipihaan kun lapset jo juoksivat sisältä ulos ja huusivat: "kuinka monta lihapullaa sää syöt?". No, olin itse töissä syönyt, joten tenavat jakoivat viimeiset pullat keskenään.
Ruokana siis perunamuusi ja lihapullat. Kasviksista/salaatista ei tietoa. Paljon mahdollista ettei ollut tarjolla mitään. Onkohan se tuon miesväen pahe se kasviksettomuus? 

PERJANTAI:


Työpaikkani kotileipomossa on myös pitopalvelu.
Torstain hautajaisista toinkin kotiin tuomisina karjalanpaistin ja perunat, joita porukka oli lämmitellyt perjantaina ruuaksi kun itse olin jälleen töissä, enkä ehtinyt kotiin syömään.
Lisäksi oli salaattia. 
Keikkapäivät tietävät aina seuraavan päivän helppoa kokkausvuoroa. 
Lapset vain välillä inisevät jatkuvaa lihakeitto/lohikeitto/karjalanpaisti ruokalistaa vastaan.

LAUANTAI:

Porukka oli jälleen ehtinyt syödä ennen minua, mutta en töissä syönyt ruokaa, joten lämmitin makaronipataa kun kotiuduin.
Ihana ruokarauha, kun väki leikki ulkona ja oli omissa touhuissa.
Nautin ateriani Kalevan-kisoja seuraten.


Tämmöinen ruokaviikko meillä tällä kertaa.
Kertoilkaapa onko nämä mieluisia postauksia, vai tylsiä.
Jaksatteko lukea, vai onko ihan nounou.

Ruoan laitto sen kun jatkuu.
Saatiin mansikkasavotta päätökseen ja neiti aloitti tuolla juuri perunan kuorimisen, jota tästä säntään jatkamaan. Kyytipojaksi tänään tulee pinaattilettuja.
Mitäs teillä syödään?